Sofia

Polkuni

Olen 20-vuotias tamperelainen varavaltuutettu ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen. Työskentelen järjestösihteerinä Demarinuorilla Länsi-Suomessa ja opiskelen Hallintotieteitä Tampereen Yliopistossa. Vapaa-ajallani lenkkeilen paljon sekä käyn salilla. Sen lisäksi tykkään ulkoilla perheemme suomenlapinkoirien kanssa metsissä sekä nauttia kulttuurista sen erilaisissa muodoissa. Politiikassa lähellä sydäntäni ovat koulutuspolitiikka, tulevaisuuden kysymykset sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Luonteeltani kuvailisin itseäni määrätietoiseksi, vastuuntuntoiseksi sekä ahkeraksi. Olen ulospäin suuntautunut, haasteet mahdollisuuksiksi kääntävä nuorisovaikuttaja, joka suhtautuu tekemäänsä työtä kohtaan aidolla palolla ja intohimolla. Persoonallisuustyypiltäni olen ESTJ(A) eli johtaja, mikä näkyy omalla kohdallani taitona organisoida sekä innostaa muita.

Omistautumiseni sekä intohimoni asioihin, joita teen, näkyy konkreettisesti työmoraalissani. Kun jotain täytyy saada aikaiseksi, olen henkilö, johon voi luottaa. Luonteelleni ei sovi se, että tekisin puoliteholla tai jättäisin jotain puolitiehen. Suhtautuu työhöni ja saamaani luottamukseen intohimolla, mikä näkyy myös tuloksissa.

Vartuin Tampereella ja ollessani 2-vuotias muutimme perheeni kanssa Aitolahden ja Teiskon rajalle Eerolansuoralle. Siellä oli mukava varttua, sillä pihapiiriä ympäröi puhdas luonto ja metsään pääsi aina, kun halusi, myös kaupunki oli aika lähellä. Ennen kaikkea siellä oli turvallista. Perheeseeni kuuluu äiti, isä ja pikkusisko sekä perheemme neljä suomenlapinkoiraa.

Vaikuttamiseen lähdin mukaan ollessani 13-vuotias. Innostuin yhteiskunnallisista asioista tajutessani, että ihmisiä ne päättäjätkin vain ovat, ja että voisin itsekin olla tekemässä osuuteni paremman Suomen ja maailman puolesta. Yläkoulussa vaikutin aktiivisesti Kämmenniemen koulun oppilaskunnassa, jossa toimin koko yläkouluaikani, joista kaksi vuotta puheenjohtajana. Sen myötä päädyin mukaan myös Tampereen Nuorisovaltuustoon, jossa sain toimia viisi vuotta, joista kaksi ja puoli vuotta olin varapuheenjohtajana. Nuorisovaltuustossa toimiessani pääsin edustajaksemme useisiin Tampereen lauta- ja johtokuntiin sekä kaupunginvaltuustoon minkä myötä tutustuin kaupungin päätöksentekoon aitiopaikalla.

Lukiossa vaikutin niin ikään Tampereen Klassillisen lukion opiskelijakunnassa toimiessani vuoden puheenjohtajana. Suurin osa ajastani lukioikäisenä kului Suomen Lukiolaisten Liiton tehtävissä, joissa tein erityisesti edunvalvontaa ja koulutuspolitiikkaa. Pääsin varapuheenjohtamaan Pirkanmaan piiriä, olemaan osa valtakunnallista liittohallitusta sekä puheenjohtamaan koulutuspoliittista jaosta, minkä myötä myös johtajataitoni kehittyivät. Kaikesta vaikuttamistyöstä ja lukuisista poissaoloista huolimatta valmistuin lukiosta kirjoittaen äidinkielestä, yhteiskuntaopista ja uskonnosta laudaturit, historiasta eximian ja pitkästä matematiikasta sekä ruotsista magnat.

Puoluepolitiikka tuli omaan elämääni mukaan kevään 2017 kuntavaalien myötä. Kuntavaaleissa vaaliteemojani olivat erityisesti koulutuksen lisäsatsaukset, subjetiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen sekä maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. Sain vaaleissa 186 ääntä, mikä oli hieno tulos ensimmäisiksi vaaleikseni 18-vuotiaana abiturienttina.

Tällä hetkellä toimin Tampereella SDP Tampereen varapuheenjohtajana, valtuustoryhmässämme sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnassa. Olen myös ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Arvoni

Tasa-arvo

Minulle tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ja rakentaa itselleen arvokasta elämää riippumatta esimerkiksi lähtökohdistaan, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai vammaisuudestaan. Tekijät, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa, eivät saa määrittää hänen mahdollisuuksiaan menestyä yhteiskunnassa.

Perhe

Perhe on tärkeä osa meidän suomalaisten elämää. Suomen tulee tulevaisuudessa olla maailman perheystävällisin valtio. Se vaatii perheystävällisempää politiikkaa. Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, jotta lapsen hankkimisen velvollisuudet jakautuvat tasa-arvoisesti pariskunnan välillä ja naisten asema työmarkkinoilla paranee, mikä parantaa myös palkkatasa-arvoa.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut tiemme maailman tasa-arvoisimpien maiden joukkoon. Pohjoismainen hyvinvointivaltio palveluineen on hieno saavutus ja siitä on pidettävä kiinni jatkossakin! Meillä on varaa olla inhimillisiä ja puolustaa meille tärkeitä asioita.

Kansainvälisyys

Suomen kaltaisten pienen maiden on jatkossakin oltava tiivis osa kansainvälistä yhteisöä. EU on maailman onnistunein rauhan projekti, ja Suomi hyötyy EU-jäsenyydestä vahvasti. EU:ta tuleekin kehittää yhä yhtenäisemmäksi ja jäsenvaltioiden on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä.

Ympäristö

Meillä ei ole toista planeettaa ja sen vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme, jotta voimme turvata myös tulevien sukupolvien oikeuden puhtaaseen ympäristöön ja luontoon. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on pysäytettävä ja ympäristönäkökulma otettava yhä vahvemmin osaksi päätöksentekoa.

Työ

Työnteon tulee aina olla kannattavaa ja erilaisia kannustinloukkuja tulee purkaa. On hyvä, että laissa on määritelty työehdot ja työntekijän oikeuksista pidetään huolta. Ihmisten tulee voida elättää itsensä työllä, ja pätkätöistä sekä epävarmoista työsuhteista, mukaanlukien nollatuntisopimukset, tulee pyrkiä eroon.

Koulutus

Koulutus on aina ollut yksi Suomen menestyksen kulmakivistä – ja tulee toivottavasti sitä jatkossakin olemaan. Koulutuksen avulla suomalaiset lapset ja nuoret ovat saaneet sivistää itseään ja tavoitella unelmiaan ja Suomi puolestaan on saanut osaavia tekijöitä. Koulutustaso on saatava nousuun, ja kenenkään opinnot eivät saa jäädä varallisuudesta kiinni.

Nuoret

Nuoret ovat maamme tulevaisuus, mikä edellyttää sitä, että mahdollistamme nuorille hyvät edellytykset tulevaisuuteen aidosti maksuttomalla koulutuksella sekä tarjoamalla laajat yhteiskunnan turvaverkot. Viime vuosien kehitys, jossa nuorten syrjäytyminen on kasvanut ja yhä useampi, erityisesti poika, on ajautunut yhteiskunnan ulkopuolelle, pitää katkaista. Nuorten syrjäytyminen ja osattomuus onkin yksi suurimpia yhteiskuntamme ongelmia.

Ruotsin kieli

Jokaisella on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Sen vuoksi ruotsin kielen opintojen tulee jatkossakin kuulua jokaisen oppilaan opintoihin. Ruotsin kieli on vahva osa kulttuuriperintöämme ja Ruotsi tärkeä kauppakumppani Suomelle, minkä vuoksi suomalaisten ruotsin kielen osaaminen on taattava jatkossakin.

Yrittäjyys

Ihmisiä tulee kannustaa yhä enemmän yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymistä on tuettava ja helpotettava. Modernin yhteiskunnan, toimivan elinkeinopolitiikan ja työllisyyden turvaamisessa avainasemassa ovat infrastruktuurin ja digihankkeiden toimivuus sekä laadukas ja toimiva koulutusjärjestelmä. Pk-yrittäjien ja esimerkiksi freelancerien asemaa tulisi kohentaa.

Moderni sosialidemokratia…

on minulle sitä, että hienoja saavutuksia, kuten esimerkiksi hyvinvointivaltiota, puolustetaan, mutta samalla yhteiskuntaa uudistetaan arvoliberaalilla tavalla.

Tulevaisuuspuolue…

huolehtii siitä, että politiikkaa tehdä katse tulevaisuudessa ottaen huomioon ihmisten tulevaisuuden tarpeet, mutta ennen kaikkea huomioiden maapallon kantokyvyn ja ilmastonmuutoksen torjumisen.

Edistyksellinen politiikka…

ei jämähdä paikoilleen vaan pyrkii uudistumaan ja uudistamaan itse itseään. Edistyksellinen politiikka katsoo, että asioiden on oltava huomenna paremmin kuin tänään ja että ennen ei ollut paremmin.

Mitä SDP on minulle?

Minulle SDP on rakkaus, jonka haluaisin yhä useamman ihmisen kokevan omakseen. Puolue, joka tekee pitkäjänteistä työtä, puolustaa heikompia sekä ottaa aktiivisesti kantaa asioihin. Puolue, jossa jokainen voi vaikuttaa ja jonka arvot tiedetään. Tämän liikkeen tulee olla yhä useamman liike. Liike, johon rakastuu ja jonka puolesta haluaa toimia. Kansalaisten tulee tietää kannoistamme ja tehdystä työstämme heidän eteensä, sekä heidän pitää pystyä samaistumaan meihin.